Adan (1v) elämänohje

Ottakaahan tyypit rennosti! Sitten yöllä jaksaa taas riekkua.

Reklamaation paikka?

Jopas jotakin, totesi sihteeri aamusella kun ajatteli kahvin kanssa palan varrasleipää nauttia, leivässäni on jotakin siihen kuulumatonta. Viime aikoina on uutiskynnys iltapäivälehdissä ylittynyt kun myslistään joku epäonninen oli löytänyt seittiä ja toukkia. Mutta miten pitäisi suhtautua siihen että Linkosuon varrasleipään on päässyt tällainen sattuma sekaan? Soitanko seiska-lehteen vai vaadinko leipomolta hyvitystä? Eihän tämä tämmöinen käy laatuun ollenkaan.

Ja Kallen vuotispotretti

Kalle Amadeus, esikoinen siis, juhlisti 1-vuotispäiväänsä makoilemalla pyykkikorissa. Aika tasakokoista porukkaa on tämä herraseura; sekä isä että pojat painavat kaikki 5,3kg.

Ja Kallen hirmusisko on kunnostautunut karhunkaatajana. Ei mikään turha lyyli tuo SiperianHipsu!

Synttäripotretti

Ossi Puumanpoika malttoi pysähtyä siksi aikaa että kotiväki sai ikuistettua synttärisankarin valtaistuimellaan. On nuoressa miehessä komeutta kerrakseen ja karvaakin on tuplasti isäänsä verrattuna. Ulkoilu on Ossin rakas harrastus, ja isänsä tapaan pihalle pitäisi päästä oikeastaan koko ajan.

Talvi tuli ja meni

Tässäkö se talvi nyt sitten oli. Niin oli kaunista ja valkoista vielä eilen illalla mutta nyt on taas märkää ja harmaata. Onneksi sentään kerkesin käydä ottamassa vähän tuntumaa valkoiseen hankeen.
Mitäs nyt sitten tehdään kun taas on ulkona märkää ja likaista. Ihan masentaa tämä tämmöinen.Kerri sentään on jo taas oma itsensä. Ei enää pulauttele pitkin mattoja ja jaksaa jo leikkiäkin ihan vanhaan malliin. Ehkä siitä irtoaa hupia näin sadepäivänä.

Tänäänkin on juhlapäivä

Punahopeinen voimaviisikko, eli Metsälinnan A-pentue, täyttää tänään kokonaisen vuoden!
Ylpeälle isukille saa laittaa 1-vuotispotretteja (ja kyllä sihteeriemäntäkin mielellään komeita kuvia ihailee).

Onnea lapsukaisille ja pitäkäähän kotijoukot aktiivisina ettei ne sammaloidu. Ihmisolennot kun tuppaavat veltostumaan jos ei niitä toisinaan hieman aktivoi.

Hyvää nimipäivää Hertta-äidille

Tänään on Hertan nimipäivä, eli rakkaat onnittelut äitikullalle Tammisaareen. Emäntä sattui keväällä paikalle kun äitikulta sattui maistamaan Tammikattilan Ylihovimestarin vierasvaraa ja kas, kamera räpsähti ja ikuisti omatoimisen siperianselviytyjän herkkuja maistelemassa.
Tänään jatkui rakennusvalvontaprojekti. Herkeämättä ja voimiani säästämättä valvoin kun toinen kerros keltaisia kuutioita löysi paikkansa. Kerriäkin touhu jaksoi kiinnostaa vähän aikaa, mutta on se vaan todettava että ei jokapojan älli riitä rakennusvalvontaa suorittamaan.. varsinkaan paimentolaiskoiran, etenkään jos se on toipilas...... Kerri kun on voinut pari päivää aika huonosti. Sitä vaan yrjöttää, mikä ei ole ollenkaan mukavaa. Emäntä antoi sille jonkun pillerin ja nyt se voi jo onneksi paremmin, sen verran sotkuista hommaa on koiran pahoinvointi. Sitäpaitsi ei sitä tohdi edes kiusata kun se on tavallistakin reppanampi.

Valkoinen kypärä

Sellaisen oitis tarvitsen. Sekä pienen muistiinpanokansion.

Koin tänään vahvan kutsumuksen rakennusmestarointihommiin ja kunhan emännän silmä vaan välttää niin totisesti uutta kutsumustani aion seurata. Selkeästi meidän pihapiirissä alkaa nyt tapahtumaan jotain suurta: eilen rakennettiin tuohon kuistin eteen hienoa puukehikkoa (ehdottomasti kissan kiipeilyvirikkeeksi, arvelen) ja tänään koko komeuden päälle täräytettiin keltainen peltinen talo. Vuoroin kuistilta......ja vuoroin keittiön ikkunasta seurasin kun niitä taloja ilmestyi vaan lisää ja lisää.
Aivan vastustamattoman mielenkiintoisen näköistä toimintaa, kyllä tuohon täytyy ehdottomasti päästä mukaan mestaroimaan. Emäntä (huokaisten) arveli että vielä ainakin toinen kerros tuohon rakennelmaan laitetaan, huomenna on siis minulla paljon valvottavaa!

Kurpitsajuhla

Tämmöisiä meillä oli eilen, ja kauniin oransseja lyhtyjäkin. Ne on niitä emännän juttuja joista on paras pitää tassut erossa.Tänään oli sitten kurpitsalta järjen valo sammunut, piti oikein kurkistaa että eikö siellä todellakaan ole ketään kotona.

Ei irronnut kurpitsoista riemua. Mitäs sitten keksittäisiin, oi vaitelias toverini sammakkoprinssi?