R.I.P. Kerri

Bucht´s Qerry
"Kerri"
19.5.2003-12.4.2011

Degeneratiivinen myelopatia

_____

Jos niin käy, että minusta tulee hauras ja heikko
ja kivut häiritsevät untani,
niin sinun on tehtävä mikä on tehtävä,
sillä viimeistä matkaa ei kukaan ole estävä.

Sinä tulet surulliseksi - minä ymmärrän.
Älä anna surusi estää sinua,
Sillä tänä päivänä enemmän kuin koskaan ennen,
rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan.

Meillä on ollut niin paljon hyvää,
tulevaa ei kannata surra.
Et haluaisi minun kärsivän,
kun aika koittaa, anna minun mennä.

Vie minut sinne, missä he auttavat minua,
mutta pysy luonani loppuun
pidä minua lujasti ja puhu minulle
kunnes silmäni ovat sulkeutuneet.

Tiedän että aikanaan sinäkin huomaat sen olevan ystävyyttä,
jota minulle osoitat.

Vaikka häntäni on viimeisen kerran heilahtanut,
niin kivulta ja kärsimykseltä olen säästynyt.
Älä sure sitä että sen täytyy olla sinä,
jonka täytyy tehdä päätös,
olemme olleet aina läheisiä - me kaksi
Älä turhaan anna sydämesi itkeä.

-tuntematon-

_____

Emäntä unohti oven auki...

... ja Edgar ja minä heti tajuttiin että nyt on vapaus koittanut ja sännättiin kuistille. Mutta voi itku ja hammasten kiristys; meidän entisen kuistivankilan ovi oli jostain ihan ihmeellisesti ja yllättäen ilmestynyt meidän nykyiselle kuistille. Ei koittanutkaan kauan kaivattu vapaus.

"Helkkari, sama ovi se on"

"Eikä tälläkään kertaa rakosesta mahdu"


"Tarkistin jokaisen rakosen, turhaan"


Mutta onhan se niin että ulkoilmassa päivystäminen on ihan parhautta, vaikka verkon läpikin.

"Jopas jotakin, tuolla on ihan uusi tie ja paljon kulkijoita. Kyllä me tässä saadaan aika rattoisasti kulumaan vaikka Edgaria välillä kovasti laulattaakin kun sillä on sielussa kevät ja kollius."