sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Kuuluisiko vaarin olla jäyhä ja arvokas

Minusta on tullut vaari (kiitosta vaan kovasti kaikille onnittelijoille). Suloisia pentusia voi käydä ihailemassa täällä. Tyttöjä ja poikia putkahti maailmaan yhteensä puolen tusinan verran, on siinä tuoreella äidillä kaitsemista. Kyllä tämä vaarina olemisen ajatus tiettyä arvokkuutta tuo väkisinkin olemukseen ja pistää mietityttämään että pitäisikö tässä nyt alkaa enemmältikin kiikkastuolissa viihtymään. Ei tämä keinutuolissa jököttäminen oikein pitemmän päälle tunnu kiinnostavalta puuhalta.
Pohdin vaariutumistani vielä tovin tässä kuistilla ja luulenpa että kohta taidan houkutella emännän pienelle päiväkävelylle. Tuossa lähipuussa kun majailee erikoisen paksu kyyhkynen ja sen olen jotenkin ajatellut vielä napata.

3 kommenttia:

  1. Onko sulla otsassa tommonen vaariryppy vai mikä toi on? :-)

    VastaaPoista
  2. Voi isäni armas karvakorva on saanut sihteerikön taas kirjoituspuuhiin.
    Täytyy kyllä todeta, että ei ole tuima ilme paljon pehmennyt vaariutumisen myötä. Jokos sait sen tsirpin?
    Meillä huomautellaan arvokkaasta käytöksestä enona ollessa. Siihen ei kuulemma kuulu kirsikkapuussa valjaista roikkuminen, latvassa riekkuminen eikä mäntyyn hypääminen, niin, että kurret tippuu...
    Mitä se sitten on kysyn vaan ? Urbaanilegendaa nuorisolle sanon minä.

    VastaaPoista
  3. Onnea Puuma , uudesta arvostasi ! On hienoa olla vaari ! Ja ihanaa kun sait sihteeriemännän taas kuulumisia kirjoittamaan, täällä ollaan oltu jo ihan kaipauksesta pyörryksissä kun ei komeasta Puumasta ole mitään kuulut ! Useammin päivityksiä, kiitos !
    Juhannusrapsut ja hyviä paisteja !
    Toivoo Taikku ja Jerrykissa Tampereelta !!elta R

    VastaaPoista