Mikä olisikaan parempi tapa torjua orastavaa syysalakuloa kuin tehdä penturetki hyvässä seurassa Turun suuntaan Sippans-kissalaan. Ei näiden jälkeen enää voi huonolla tuulella olla, ainakin sihteeri nyrjähti ihan täysin ja vanha ihminen konttasi iloisesti ja estoitta pitkin lattioita pikkukissien perässä.
Varsin valloittava kuusikko (kuva klikkaamalla isommaksi)
Mötsy-setä ja pojat tähystävät
Sihteeri nappasi Edgarin... ja suurin ponnistuksin päästi siitä irti (kuva Erri L)
Kun uni yllättää niin ei haittaa vaikka pari sisarustakin tulisi päälle riekkumaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Oijoi, mitä herkkuja! <3
VastaaPoistaIhquja kuvia - ihkusta pennuista!
VastaaPoistaTerveisiä Mico-isältä!
Voi mahdoton mitä ihanuuksia !! Edgar on kyllä mainio =) Rapsutuksia Puumalle ja terkkuja
VastaaPoistaSuski & Ossi Puumanpoika
Tuossa yhteiskuvassa ylärivillä oikealle oleva pentu nauraa ihan selkeästi poskeensa! Kattokaa nyt noita suupieliä. Ties mitkä velmut on mielessä. :D
VastaaPoistaSitä meidän mami vaan ihmettelee, miten sihteeri pystyi päästämään otteen irti Edgarista. Mami ei ole ollenkaan kyennyt lähtemään Sippansin lattialle konttaamaan, kun edellisellä kerralla mukaan tarttui hipsulipsu ja sinne jäi vielä reppana, pantsu, dolly ja nämä uudet kilpparit. Jotenkin viimeksikin se Anna tarkkaan vahti, montako sinne koppaan livahti.
VastaaPoistaMutta tämä, edgar, siinä on pyöreä mies meidän mamin makuun. Noita punaisia hopeisia ei mami tietenkään voi katsella, kun minäpoika täytän sen kiintiön, mutta voi mahoton, on ne niin ihania, että jos sen Lassen hölkän unohtais ja kävis Turuus.
Tuo nokikolarin piippurassi, siis Edgar, on tullut vain söpömmäksi! Ei yhtään ihme ettei siitä meinannut päästää irti. Syötävän suloinen, niin kuin kaikki muutkin! Pörrönaamat <3
VastaaPoista